Synonym: ploffen
| Del av tal | verb |
|---|---|
| Uttal | /ˈknɑlə(n)/ |
| Avstavning | knal·len |
| Indikativ | |
|---|---|
| Presens | Dåtid |
| (ik) knal | (ik) knalde |
| (jij) knalt | (jij) knalde |
| (hij) knalt | (hij) knalde |
| (wij) knallen | (wij) knalden |
| (jullie) knallen | (jullie) knalden |
| (gij) knalt | (gij) knaldet |
| (zij) knallen | (zij) knalden |
| Konjunktiv | |
| Presens | Dåtid |
| (dat ik) knalle | (dat ik) knalde |
| (dat jij) knalle | (dat jij) knalde |
| (dat hij) knalle | (dat hij) knalde |
| (dat wij) knallen | (dat wij) knalden |
| (dat jullie) knallen | (dat jullie) knalden |
| (dat gij) knallet | (dat gij) knaldet |
| (dat zij) knallen | (dat zij) knalden |
| Imperativ | |
| Singular/Plural | Plural |
| knal | knalt |
| Particip | |
| Nuvarande particip | Perfektparticip |
| knallend, knallende | (hebben) geknald |
| engelska | bang; detonate |
|---|---|
| esperanto | knali |
| färöiska | bresta |
| tyska | knallen; zerplatzen |