Wortart | Substantiv |
---|---|
Trennung | ka·pi·tan·o |
Einzahl | Mehrzahl | |
---|---|---|
Nominativ | kapitano | kapitanoj |
Akkusativ | kapitanon | kapitanojn |
Dänisch | kaptajn |
---|---|
Deutsch | Hauptmann; Rittmeister |
Englisch | captain; master |
Färöerisch | kapteynur |
Finnisch | kapteeni |
Französisch | capitaine |
Griechisch | λοχαγός |
Italienisch | capitano |
Katalanisch | capità |
Malaiisch | kapten |
Niederdeutsch | kaptein |
Niederländisch | hopman; kapitein |
Norwegisch | kaptein |
Papiamento | kapitan |
Polnisch | kapitan |
Portugiesisch | capitão |
Rumänisch | căpitan |
Russisch | капитан |
Saterfriesisch | Boas; Kaptain |
Schwedisch | kapten |
Scots | caiptain |
Spanisch | capitán |
Sranan | kapren |
Suaheli | kapteni |
Thai | กัปตัน |
Tschechisch | kapitán |
Türkisch | kaptan; yüzbaşı |
Ungarisch | kapitány |
Walisisch | capten |
Westfriesisch | kaptein |